Patentin hakeminen Yhdysvalloissa (USA)

Yhdysvallat on monien suomalaisten yritysten keskeisimpiä toiminta- ja markkina-alueita. USA:ssa toimivan yrityksen on oltava perillä amerikkalaisesta lainsäädännöstä ja oikeusjärjestelmästä. Patentoinnin osalta Yhdysvaltain lainsäädäntö ja oikeuskäytännöt eroavat monessa suhteessa eurooppalaisista käytännöistä.

Eurooppalaista patenttia vastaa USA:ssa "utility patent" erotuksena mallisuojasta ("design patent"). Ilmaisua "utility patent" ei pidä sekoittaa hyödyllisyysmalliin ("utility model") jollaisen voi saada tekniseen keksintöön useissa maissa, kuten esimerkiksi Suomessa. Hyödyllisyysmallia vastaavaa suojaa USA:ssa ei ole.

Patenttia haetaan USA:n patentti- ja tavaramerkkivirastosta (United States Patent and Trademark Office, USPTO). Virasto on Kiinan ja Euroopan virastojen ohella maailman suurimpia. Patentinhaussa on suositeltavaa käyttää USA:n lainsäädäntöön ja USPTO:n käytäntöihin perehtynyttä asiamiestä.

Lisätietoja USPTO:n sivuilta:

• Yhdysvaltojen patentti- ja tavaramerkkivirasto (USPTO)Avautuu uuteen välilehteen
• Patentinhakuprosessi USPTO:ssaAvautuu uuteen välilehteen

Patentinhakureitit USA:han

Suomalainen hakija voi edetä patentinhaussa Yhdysvaltoihin ainakin kolmea reittiä pitkin:

1. Ensimmäinen vaihtoehto on aloittaa kansallisella suomalaisella hakemuksella ja myöhemmin jatkaa USPTO:hon tehdyllä hakemuksella, jossa pyydetään etuoikeutta suomalaisesta hakemuksesta. Jatkamisen voi tehdä 12 kuukauden sisällä suomalaisen hakemuksen tekemispäivästä. Etuoikeus tarkoittaa, että keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä tarkasteltaessa USPTO:hon jätetty hakemus katsotaan tehdyksi samaan aikaan suomalaisen hakemuksen kanssa. Käännöstyön vähentämiseksi suomalaisen hakemuksen voi tehdä suoraan englanniksi ja pyytää sille englanninkielistä käsittelyä. Tässä vaihtoehdossa hakijalla on aikaa perehtyä suomalaisen hakemuksen tutkimustuloksiin ennen päätöstä mahdollisesta jatkamisesta USPTO:hon. Lue lisää etuoikeudesta.
   
2. Toinen mahdollisuus on aloittaa hakeminen kansainvälisen patenttiyhteistyösopimuksen (PCT) mukaisella kansainvälisellä patenttihakemuksella. PRH on PCT-viranomainen, ja kansainvälisen hakemuksen voi jättää PRH:lle tutkittavaksi. Suorittamansa tutkimuksen perusteella PRH esittää alustavan arvion keksinnön patentoitavuudesta. Hakemusta voi jatkaa USPTO:hon 30 kuukauden sisällä hakemuksen etuoikeuspäivästä. Lue lisää kansainvälisestä patenttihakemuksesta.
3. Patenttihakemuksen voi tehdä myös suoraan USPTO:hon. Keksinnön ensimmäiset tutkimustulokset tulevat silloin USPTO:lta.

Nopeutettu käsittely USPTO:ssa

Patenttihakemuksen käsittelyprosessi USPTO:ssa voi kestää useita vuosia. Käsittelyn nopeuttamiseen on ainakin kaksi mahdollisuutta:

1. PRH ja USPTO ovat solmineet keskenään patentinhaun nopeuttamiseen tähtäävän PPH-sopimuksen (Patent Prosecution Highway). Sopimuksen perusteella hakija voi saada USPTO:ssa nopeutetun käsittelyn (accelerated examination), jos PRH on todennut USPTO:hon tehtävän patenttihakemuksen vaatimukset hyväksyttäviksi. Lue lisää PPH:sta.
   
2. USPTO:lla on myös omat erikseen määritellyt perusteensa, jotka täyttämällä hakemukselle on mahdollista saada nopeutettu käsittely. Perusteisiin kuuluu esimerkiksi riittävässä laajuudessa toteutettu esitutkimus. Lue lisää USPTO:n nopeutetusta käsittelystäAvautuu uuteen välilehteen.
   

Eroja patenttilaissa ja patentoitavuuskriteereissä

Kuten aiemmin todettiin, Yhdysvaltain patenttijärjestelmä eroaa eurooppalaisesta järjestelmästä monelta osin. Eroja on mm. seuraavissa asioissa:

• Mahdollisuus väliaikaisen patenttihakemuksen tekemiseen
  
• Mahdollisuus patenttihakemuksen tekemiseen keksinnön julkistamisen jälkeen
  
• Patentoinnin ulkopuolelle suljetut aihealueet
• Keksinnöllisyyden arviointi.

Väliaikainen hakemus ja mahdollisuus patenttihakemuksen tekemiseen keksinnön julkistamisen jälkeen tuovat hakijalle joustoa ja lisäharkinta-aikaa patentinhakuprosessiin. Patentoinnin ulkopuolelle suljetut aihealueet taas vaikuttavat siihen, minkätyyppisille keksinnöille on mahdollista saada patentti USA:ssa. Erot keksinnöllisyyden arvioinnissa saattavat joissakin tapauksissa johtaa USA:ssa eri johtopäätökseen keksinnön patentoitavuudesta kuin Euroopassa.

Aiemmin USA:n ja Euroopan välillä oli eroavuuksia myös patenttisuojaan oikeutetun osapuolen määrittämisessä. USA:n aikaisemman käytännön mukaan oikeus oli ensimmäisellä keksijällä ("first-to-invent"), kun taas Euroopassa oikeus on sillä, joka on ensimmäisenä tehnyt hakemuksen ("first-to-file"). USA:n patenttilaki muuttui 16.3.2013 (Leahy-Smith America Invents Act, AIA). Uuden lain voimaantulon jälkeen Yhdysvaltojen käytäntö vastaa eurooppalaista käytäntöä pienin poikkeuksin ("first-inventor-to-file"). Muutosta kuvataan yksityiskohtaisemmin esimerkiksi USPTO:n kotisivuillaAvautuu uuteen välilehteen.

US-patenttihakemus voidaan tehdä väliaikaisena (provisional) tai varsinaisena hakemuksena (non-provisional). Väliaikaisella patenttihakemuksella saa hakemukseen tekemispäivän, mutta hakemus ei voi johtaa patenttiin muuten kuin muuntamalla se 12 kuukauden aikana varsinaiseksi US-patenttihakemukseksi. On kuitenkin hyvä huomata, että USA:n uuden patenttilain voimaantulon (16.3.2013) jälkeen väliaikaisen hakemuksen merkitys on pienentynyt. Nykyään esimerkiksi etuoikeuden pyytämisellä suomalaisesta patenttihakemuksesta on tekemispäivän osalta sama vaikutus kuin väliaikaisella US-hakemuksella.

Lisätietoja USPTO:n sivuilta:

• Non-provisional applicationAvautuu uuteen välilehteen

• Provisional application (PDF)Avautuu uuteen välilehteen

Mahdollisuus patenttihakemuksen tekemiseen keksinnön julkistamisen jälkeen (grace period)

Euroopassa edes keksijä itse ei voi julkistaa keksintöä ennen patenttihakemuksen tekemistä, koska julkistus otetaan huomioon patenttihakemuksen uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa. Keksinnön yksityiskohtainen julkistus muodostuu silloin uutuudenesteeksi patenttihakemukselle. Tästä poiketen USA:ssa keksijöillä on tietyin edellytyksin mahdollisuus jättää patenttihakemus vuoden sisällä keksinnön julkistamisesta. Julkistusta ei sisällytetä USA:ssa uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävään aineistoon, jos julkistus on tapahtunut korkeintaan vuotta ennen patenttihakemuksen tekemis- tai etuoikeuspäivää ("effective filing date") ja julkistus on keksijöiden tekemä tai sen sisältö on saatu keksijöiltä.

Lisätietoja USPTO:n sivuilta:

• Manual of Patent Examination Procedure (MPEP), Chapter 2100, Section 2153Avautuu uuteen välilehteen

Patentoinnin ulkopuolelle suljetut aihealueet

Euroopassa patentoinnin piiriin kuuluvat tekniset ratkaisut teknisiin ongelmiin. Ei-tekniset aihealueet on rajattu patentoinnin ulkopuolelle eivätkä niihin liittyvät piirteet voi tuoda patenttivaatimuksille keksinnöllisyyttä. Lisäksi elävään ihmiseen tai eläimeen kohdistuvia lääketieteellisiä hoitomenetelmiä on suljettu patentoinnin ulkopuolelle.

USA:n patenttilainsäädäntö ei tunne vastaavia teknisyyteen tai lääketieteellisiin hoitomenetelmävaatimuksiin liittyviä rajoituksia. USA:n korkein oikeus on kuitenkin rajoittanut luonnonlakeihin ja -ilmiöihin, luonnontuotteisiin ja abstrakteihin ajatuksiin liittyvien keksintöjen patentointia. Jos patenttivaatimus kohdistuu em. aihealueisiin, vaatimuksessa täytyy olla lisäksi piirteitä, jotka tekevät vaatimuksen kohteesta luonnonlakia tai -ilmiötä, luonnontuotetta tai abstraktia ajatusta merkittävästi rajatumman.

Varsinkin liiketoimintamenetelmien osalta USA:n käytäntö on ollut pitkään eurooppalaista käytäntöä sallivampi, mutta viimeaikaiset USA:n korkeimman oikeuden päätökset ovat kaventaneet tätä eroa. Eroja on edelleen, koska eurooppalaisessa patentoitavuustutkimuksessa liiketoiminnalliset piirteet eivät vaikuta keksinnöllisyyteen, kun taas USA:ssa patenttikelpoisuuden arviointi on uutuudesta ja keksinnöllisyydestä erillinen tarkastelu. Patenttikelpoisuuden arviointikriteerejä on tarkistettu USPTO:ssa viime vuosina useaan otteeseen uusimpien oikeusratkaisujen perusteella.

PRH pyrkii ottamaan huomioon sekä eurooppalaisen että amerikkalaisen käytännön tutkimalla keksinnön kaikki piirteet (riippumatta siitä, ovatko ne teknisiä vai liiketoiminnallisia) ja tekemällä eron teknisten ja epäteknisten piirteiden välillä vasta loppupäätelmässä.

Lisätietoja USPTO:n sivuilta:

• Manual of Patent Examination Procedure (MPEP), Chapter 2100, Section 2106Avautuu uuteen välilehteen
• Subject Matter EligibilityAvautuu uuteen välilehteen

Keksinnöllisyyden arviointi

Euroopassa keksinnöllisyyden arviointi perustuu ns. ongelma-ratkaisumenetelmään, jossa patenttivaatimuksessa määritetyn keksinnön ja lähimmän tekniikan tason välisen eron pohjalta muodostetaan ns. objektiivinen tekninen ongelma. Tämän ongelman avulla arvioidaan, onko patenttivaatimuksen mukainen ratkaisu ilmeinen alan ammattilaiselle ennestään tunnetun tekniikan perusteella.

USA:ssa ei käytetä ongelma-ratkaisumenetelmää keksinnöllisyyden arvioinnissa, vaan arviointi pohjautuu USA:n korkeimman oikeuden ns. KSR-päätöksessä esittämiin perusteisiin. Näissä perusteissa on esitetty, minkälaisin edellytyksin alan ammattilainen voi päätyä patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön yhdistelemällä piirteitä useasta eri viitejulkaisusta. Eurooppalaisesta käytännöstä poiketen kolmen tai useamman julkaisun yhdistäminen on verraten tavallista, mutta toisaalta USA:ssa tutkija perustelee usein yleisesti tunnettujen piirteidenkin ilmeisyyttä viitejulkaisulla. Julkaisuja voidaan yhdistää keksinnön ja siihen verrattavissa olevan tekniikan alalta. Verrattavuuden kriteerinä on, että julkaisu on merkityksellinen keksijän patenttihakemuksessa ratkaiseman ongelman kannalta.

Lisätietoja USPTO:n sivuilta:

• Manual of Patent Examination Procedure (MPEP), Chapter 2100, Section 2141Avautuu uuteen välilehteen
• Examination Guidelines & Training Materials in view of KSR International Co. v. Teleflex Inc.Avautuu uuteen välilehteen

Päätöksistä valittaminen

Kielteisestä päätöksestä voi valittaa USPTO:n sisäiseen valituslautakuntaan (Patent Trial and Appeal Board, PTAB). Valitusreitti on kokonaisuudessaan seuraava:

1. USPTO:n sisäinen valituslautakunta (Patent Trial and Appeal Board, PTAB)

2. piirioikeudet (District Court), joissa todistajien käyttö on mahdollista

3. liittovaltion valitustuomioistuin (United States Court of Appeals for the Federal Circuit, CAFC)

4. korkein oikeus (United States Supreme Court), jonne valittaminen on mahdollista vain valitusluvalla.

Lisätietoja:

Esitysmateriaali: Keksinnön patentointi USA:ssa (pdf, 0.5 MB).