Eurooppapatenttihakemuksella (EP-hakemus) voit saada patentin valtioihin, jotka ovat liittyneet Euroopan patenttisopimukseen (European Patent Convention, EPC). Patenttisopimuksen on allekirjoittanut 39 valtiota, ja lisäksi kaksi valtiota on tehnyt erillissopimuksen eurooppapatenttien voimaansaattamisesta. Sopimusmaita kutsutaan EPC-valtioiksi tai Euroopan patenttijärjestön (European Patent Organisation) jäsenmaiksi.

EP-hakemuksen käsittelee ja myöntää Euroopan patenttivirasto (European Patent Office, EPO). Eurooppapatentin myöntämisen jälkeen hakijan pitää päättää missä EPC-maissa hän haluaa patenttisuojan. Useimmissa maissa, kuten Suomessa, suojan saaminen edellyttää erillistä voimaansaattamista. Hakijan pitää myös maksaa vuosimaksuja niihin maihin joissa suojaa ylläpidetään. Eurooppapatentti ei siis ole ylikansallinen patentti, vaan nippu kansallisia patentteja.

EPOn päätoimipaikka on Münchenissä. Sillä on sivuvirasto Haagissa ja sivutoimipiste Berliinissä. Lisäksi EPOlla on patentti-informaatiokeskus Wienissä. Euroopan patenttivirasto on itsenäinen organisaatio, eikä kuulu EU:n alaisuuteen.

Euroopan patenttisopimus allekirjoitettiin 5.10.1973 ja samalla EPC-sopimuksella luotiin sopimusvaltioiden yhteinen patentinmyöntämismenettely. Suomi liittyi Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996.

Lisätietoja:

• European Patent Convention, EPC Avautuu uuteen välilehteen
• EPC valtiotAvautuu uuteen välilehteen
• European Patent Organisation Avautuu uuteen välilehteen
• European Patent Office, EPOAvautuu uuteen välilehteen

EPC:hen liittyvä kansallinen lainsäädäntö:

• National Law Relating to EPCAvautuu uuteen välilehteen
• Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirja Avautuu uuteen välilehteen (Säädöskokoelman sopimussarja 93/2007)
  

Suomen eurooppapatenttia koskeva lainsäädäntö:

• Patenttilaki (9 b luku): Eurooppapatentti ja eurooppapatenttia koskeva hakemusAvautuu uuteen välilehteen